Trollit voittivat markkinaoikeudessa

17.09.2017

Markkinaoikeuden tuorein päätös on valitettava, sillä jälleen yhden suomalaisen perheen elämä on pistetty uusiksi rahanahneiden lakimiesten ja hämäräfirmojen toimesta.

Ratkaisun 565/17 mukaan vastaaja velvoitetaan maksamaan hyvitystä 100 euroa hyvityskorkoineen yhden elokuvan yleisölle saattamisesta. Tämä kuulostaa melkein kohtuulliselta, mutta valitettavasti vastaajalle lankesivat myös kantajan oikeudenkäyntikulut maksettavaksi, yhteensä yli 33 000 euroa. Onko kenenkään mielestä kohtuullista joutua maksamaan 100e hyvityksen arvoisen asian vuoksi kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut? Jokin on tässä käytännössä pahasti pielessä, sillä nykyisessä tilanteessa valtasuhteet ovat pahasti epätasapainossa yksityishenkilön ja yrityksen välisessä riita-asian selvittelyssä.

Tuorein ratkaisu on omiaan trollitoimistojen propagandaan ja ahdistuksen lisäämiseksi kirjeidensaajille. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan anna yhtään lisää syytä osallistua lakimiesten tai hämähemmojen kukkaron lihottamiseen kiristyskirjeiden perusteella:

  • Haaste oli laitettu vireille jo vuoden 2016 puolella, joten tuoreesta asiasta ei ole kyse. Kyseisen haasteen jälkeen MAO tiukensi yhteystietojen luovuttamisen ehtoja merkittävästi. Korkein oikeus on myös linjannut kokoillan elokuvan jakamiselle kohtuulisen hyvityksen olevan 100e. Kiristyskirjeissä trollit pyytävät täysin sattumanvaraisia summia, jotka sisältävät mm. "valvontakuluja". Edelleenkään maksuvelvollisuutta ei kirjeensaajalla ole, ennen kuin viranomainen niin päättää.

  • Ratkaisun tietojen perusteella vastaajan puolustus oli todella heikosti rakennettu. Henkilötodistajia ei vastaajan väitteille ollut lainkaan, tämän lisäksi henkilö oli yhdistetty sosiaalisessa mediassa riittävällä tarkkuudella tapaukseen.

  • Vastaajan langatonta yhteyttä oli ilmeisesti yksityisetsivän toimesta skannailtu jo ennen kirjeen lähettämistä, joten uhri on valittu jo etukäteen. Uhri valitaan todennäköisesti "Paholaisen keittokirjan" linjausten mukaan. Kirjeillä oli siis tässäkin tapauksessa hyvin marginaalinen merkitys.

  • Kantaja oli vaatinut markkinaoikeutta velvoittamaan vastaajaa maksamaan kantajan oikeudenkäyntikulut lopputuloksesta huolimatta seuraavin perustein:

    "Mikäli vastaajaa ei kaikesta huolimatta katsota hyvitysvelvolliseksi asiassa, on hänet joka tapauksessa velvoitettava korvaamaan Scanboxin oikeudenkäyntikulut, koska vastaaja on aiheuttanut toimillaan tarpeettoman oikeudenkäynnin. Scanbox on pyrkinyt selvittämään oikeudenloukkaukset vastaajan kanssa noudattamalla lainmukaista menettelyä ottamalla häneen yhteyttä kirjeitse ja tarjoamaan sovintoa ja mahdollisuutta esittää selvitys asiassa. Vastaaja ei ole useista pyynnöistä huolimatta reagoinut selvittääkseen asiaa ennen haasteen tiedoksiantoa. Vastaajan passiivisuuden vuoksi asia on täytynyt saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi, vaikka asia olisi voitu selvittää jo aiemmin."

    On erityisen tärkeää ymmärtää, että markkinaoikeus ei tähän ottanut lainkaan kantaa. Kyseessä on siis vain trollien yritys maksimoida pelotevaikutus kirjeisiin reagoimattomuudelle. Todellisuudessa kirjeensaajalla ei ole minkäänlaista velvoitetta selvittää näille ketkuille yhtään mitään, ennen kuin jokin oikeusaste niin määrittää. Sovintoehdotus tai selvityspyyntö on huonollakin huumorilla epätarkka ilmaus näiden kirjeiden osalta, sillä kirjeiden ainoa tarkoitus on lihottaa näiden toimijoiden omaa lompakkoa mahdollisimman tehokkaasti - sovintohalukkuutta ei juuri löydy.

  • Tuorein päätös kiihdyttää todennäköisesti kiristyskirjeiden lähettelyä trollien hallussa oleville yhteystiedoille. Markkinaoikeuden tiukennettua linjaansa trollit pyrkivät lypsämään vielä mahdollisimman paljon rahaa olemassaolevilla yhteystiedoilla, ennen kuin tämä sairas liiketoiminta saadaan päätökseen Suomessa. Toivoa sopii, että myös kiristystoimintaa harrastavat tahot saadaan samalla vastuuseen toiminnastaan.